(Ed. hyväksytty SKL-FKK:n valtuustossa 21.11.1998. Voimassa 01.04.1999 alkaen )

Sääntömuutosehdotus 07.08.2010 (Suomen Vihikoirayhdistys ry yleiskokous)
Esitetty hyväksyttäväksi Suomen Bassetkerho ry:n yleiskokouksessa 15.3.2011.
Säännöt hyväksytty SKL-FKK valtuustossa 27.11.2011. Säännöt voimassa 1.5.2012 alkaen

Suomen Vihikoirayhdistys ry:n hallitus ja Suomen Kennelliitto saavat tehdä näihin sääntöihin Suomen Kennelliiton vaatimat ja yleisen koesääntörungon mukaiset muutokset.

 

1§ Jälkikokeen päämäärä ja tarkoitus

Vihikoira on jalostettu jälkikoiraksi, jolla on vahva jäljestysvietti ja hyvä keskittymiskyky sekä erinomainen hajunerottelukyky. Vihikoirille järjestetään omia, rodunomaisia jälkikokeita. Vihikoirien jälkikoe on ns. tunnistusjälkikoe eli koira tunnistaa sen henkilön, joka on jäljen kävellyt.

Vihikoirien jälkikoe jäljittelee eksyneen ihmisen etsimistä. Koe on erinomainen tilaisuus arvioida vihikoirien rodunomaista työskentelyä sekä kehittää rodun perinnöllistä erikoisominaisuutta.
Jälkikokeiden tarkoituksena on aktivoida jälki-innostusta ja levittää tietoutta rodun käyttötarkoituksesta.

Vihikoirien jälkikokeessa koiralla on mahdollisuus saavuttaa vihikoirien jälkivalion (FI JVA-V) arvo.

2§ Koelajit

Vihikoirien jälkikokeet ovat luonteeltaan yleisiä. Ne voivat olla myös yhdistysten välisiä tai  jäsentenvälisiä kokeita, joihin osallistumisoikeus määritellään erillisillä koe- ja kilpailusäännöillä.

3§ Osallistumisoikeus ja sen rajoittaminen

Kokeeseen saavat osallistua SKL-FKK:n rekisteröinti-, rokotus- ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät, terveet vihikoirat. Kokeessa noudatetaan myös SKL-FKK:n antidoping-sääntöjä.

Koetoimikunnalla on oikeus rajoittaa osallistuvien koirien lukumäärä kulloinkin voimassa olevien SKL-FKK:n ohjeiden mukaisesti, jos koejärjestelyt niin vaativat. Koiranomistajille ilmoitetaan kokeeseen pääsystä välittömästi ilmoittautumisajan päätyttyä.

Kokeeseen ei saa osallistua:
- sairas koira
- kiimainen narttu
- kantava narttu 30 vrk ennen ja 42 vrk jälkeen synnytyksen

4§ Järjestämisluvan myöntäminen

Näitä sääntöjä noudatetaan FCI:n, Suomen Kennelliiton hallituksen ja kennelpiirin myöntämissä kokeissa. Kennelpiirit myöntävät yleiset ja jäsentenväliset jälkikokeet. Kennelliiton hallitus myöntää Suomen Vihikoirayhdistys ry:n esityksestä viralliset arvokilpailut, joiden säännöt SKL-FKK:n hallitus on hyväksynyt. F.C.I. myöntää kansainväliset kokeet.

5§ Koeluvan anominen

5.1  Luvan anoja ja järjestysvastaava

Kokeiden toimeenpanoluvan anoo järjestävä yhdistys, jonka tulee olla SKL-FKK:n jäsen, rotujärjestön/-järjestöjen jäsenyyttä pidetään suotavana. Kokeen järjestelyistä huolehtii järjestävän yhdistyksen nimeämä koetoimikunta.

5.2  Anomisen määräaika

Kokeet on anottava SKL-FKK:n kulloinkin voimassa olevien määräaikaisilmoitusten mukaan.

5.3  Anomuksen sisältö

Koeanomuksessa on mainittava järjestävä yhdistys, kokeen nimi ja luonne, osanottorajoitukset, koeaika ja -paikka, kilpailuluokat, osanottomaksun suuruus sekä kenelle ja mihin mennessä ilmoittautuminen ja osanottomaksu suoritetaan, tehtävään suostunut kokeeseen nimettävä (johtava) ylituomari ja hänen varamiehensä sekä vastaava koetoimitsija. Anottaessa kokeeseen rajoitettua osanottajamäärää tulee rajoittamisessa noudattaa SKL-FKK:n asiasta antamia ohjeita.

5.4  Anomuksen toimittaminen

Anomus osoitetaan aina sen kennelpiirin hallitukselle, jonka alueella koe järjestetään.

5.5  Kokeesta ilmoittaminen/tiedottaminen

Kennelpiirit tai rotujärjestöt ilmoittavat myöntämistään virallisista kokeista SKL-FKK:n määräaikaisilmoitusten mukaisesti julkaistavaksi Koiramme-lehdessä.
 

6§ Kokeen ajankohdan siirto tai kokeen peruuttaminen

Vihikoirien jälkikokeeseen tulee osallistua vähintään  kolme (3) koiraa ennen kuin koe järjestetään.

Kokeessa noudatetaan SKL-FKK:n yleistä ohjetta kokeiden ja kilpailujen ajankohdan siirrosta tai peruuttamisesta.
 

7§ Kokeen ylituomari ja hänen varamiehensä sekä muut tuomarit

Kokeen ylituomarin ja hänen varamiehensä on oltava SKL-FKK:n pätevöimä vihikoirien jälkikokeen ylituomari tai jonkun FCI:n jäsenmaan hyväksymän kenneljärjestön pätevöimä ja SKL-FKK:n hyväksymä vihikoirien jälkikokeen ylituomari. Suomalaisen ylituomarin on oltava SKL-FKK:n ja Suomen Vihikoirayhdistyksen jäsen.

Arvostelevan tuomarin pätevyys- ja jäsenyysvaatimukset ovat samat kuin kokeen ylituomarilla.
 

8§ Jääviyssääntö

Kokeessa noudatetaan ylituomarin ja arvostelevan tuomarin osalta SKL-FKK:n yleistä jääviyssääntöä koskien näyttelyitä, kokeita ja kilpailuja.
Vihikoirien jälkikokeessa jäljen tekijät ja jäljen kävelijä ovat jäävejä  tehtäväänsä, jos kyseessä on koiran omistaja, sopimuksen perusteella koiran haltija tai edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsen (perheenjäsen määritellään SKL-FKK:n jääviyssäännössä).

9§ Kokeeseen ilmoittautuminen ja siitä poisjääminen

9.1  Ilmoittautuminen

Kokeeseen on ilmoittauduttava ilmoittautumisaikana ja osanottomaksu maksettava viimeistään viikkoa ennen koetta.
9.2  Jälki-ilmoittautuminen

Koetoimikunnalla on oikeus ottaa vastaan jälki-ilmoittautumisia, mikäli kokeessa on tilaa. Koetoimikunta voi vaatia suurempaa osallistumismaksua, kuitenkin enintään kaksi (2) kertaa normaalin osanottomaksun suuruista.

9.3  Poisjääminen

Ilman pätevää syytä ei osanottomaksua palauteta. Päteväksi syyksi katsotaan koiran alkanut kiima sekä koiran tai ohjaajan sairaus, joka on lääkärintodistuksella todistettava.
Poisjäämisestä on välittömästi ilmoitettava koetoimikunnalle, kuitenkin viimestään ennen kokeen alkua.

10§ Kokeiden tulokset

10.1  Tulosten tarkistus

Kokeen sihteeri tarkastaa kaikki laskelmat ja huolehtii tulosten merkitsemisestä SKL-FKK:n koepöytäkirjalomakkeelle sekä koirakohtaisille lomakkeille ja jättää ne viipymättä ylituomarin tarkastettaviksi. Ylituomarin on vahvistettava koepöytäkirja nimikirjoituksellaan.

10.2  Tulosten lähettäminen

Koetoimikunnan on lähetettävä ylituomarin tarkastamat ja vahvistamat koepöytäkirjat sekä koirakohtaiset pöytäkirjat viikon kuluessa kokeen päättymisestä koeluvan myöntäneelle kennelpiirille.

11§ Koeluokat

Alokasluokka (ALO)
Vihikoirille, jotka ovat täyttäneet yhdeksän kuukautta ja joilla ei ole hyväksyttyä tulosta alokasluokasta.

Avoin luokka (AVO) 
Vihikoirille, jotka ovat saaneet hyväksytyn tuloksen alokasluokasta ja joilla ei ole kolmea (3) hyväksyttyä tulosta avoimesta luokasta

Voittajaluokka (VOI)
Vihikoirille, jotka ovat saaneet kolme (3) hyväksyttyä tulosta avoimessa luokassa.

Palkintosijat määritellään yksityiskohtaisesti näihin sääntöihin liittyvissä erillisissä ohjeissa.

12§ Jälkien arpominen

Jokaisella koiralla on oltava oma jälki ja jäljet arvotaan.
Ylituomari arpoo jäljet
- joko etukäteen, jolloin hänellä on toimitettu alueen kartta, mihin jäljet on merkitty
- tai mikäli jääviyssääntöjen osalta on mahdollista, voidaan jäljet arpoa myös koepaikalla ylituomarin puhuttelun jälkeen.
Koe on suoritettava arvotulla jäljellä.

13§ Jäljestäminen ja kokeen keskeyttäminen

13.1  Jäljestäminen

Koiran täytyy jäljestää koko matka jälkivaljaissa ja narussa, joka ei sa olla yli 10 metriä eikä alle 7 metriä pitkä. Koira ja ohjaaja työskentelevät tiiminä. Jos koira on ohjaajan mielestä poistunut jäljeltä tulee hänen antaa koiran työskennellä jäljen uudelleen löytämiseksi, tarvittaessa smelleriä apuna käyttäen. Jos koira on ohjaajan mielestä edelleen eksynyt jäljeltä, hän voi pyytää tuomarilta lupaa palauttaa koira siihen kohtaan, missä se hänen mielestään vielä oli jäljellä.

13.2  Kokeen keskeyttäminen

Koira saadaan palauttaa jäljelle alokasluokassa kerran, avoimessa luokassa kaksi kertaa ja voittajaluokassa kolme kertaa. Mikäli palautuksia on enemmän tai koira ylittää sallitun ajan on tuomarilla oikeus harkintansa mukaan keskeyttää koe. Koe keskeytetään kun tuomari toteaa, ettei koiralla ole enää edellytyksiä saada hyväksyttyä tulosta.
Koiran ohjaajalla on oikeus keskeyttää koesuoritus. Keskeyttämisen syy on välittömästi ilmoitettava tuomarille.

13.3  Koiran sulkeminen kokeesta

Koira voidaan sulkea kokeesta jos se on aggressiivinen tai jos koiran ohjaaja tahallisesti rikkoo sääntöjä tai annettuja ohjeita.
 

14§ Kokeen arvosteluperusteet

Kaikki koirat arvostellaan samoin perustein. Arvostelu lopetetaan kirjalliseen yksityiskohtaiseen arvosteluun, jossa koira saa tulokseksi hyväksytty (1) tai hylätty (0).

Koiran, joka hylätään aggressiivisuuden takia, täytyy saada siitä merkintä koepöytäkirjaan. On myös noudatettava SKL-FKK:n ohjetta, missä määritellään koiran käyttäytymisestä kokeissa tehtävät ilmoitukset.

Hyväksyttyyn tulokseen vaaditaan hyvä jälkityöskentely ja lopuksi jäljen kävelijän tunnistaminen.

Arvosteluperusteet määritellään tarkemmin näihin sääntöihin liittyvissä erillisissä ohjeissa.

 

15§ Koiran loukkaantuminen

Jos koira loukkaantuu tavalla, joka vaikuttaa sen koesuoritukseen on suoritus keskeytettävä.

16§ Koetoimitsijat

Jokaisessa kokeessa on vastaava koetoimitsija, joka vastaa kokeen suunnittelusta ja läpiviemisestä.
 
Jälkioppaana toimii henkilö, joka on ollut merkitsemässä jälkeä.

Jäljen kävelijän ja maalimiehet määrää vastaava koetoimitsija.

Kokeen toimitsijoiden tehtävät on määritelty näihin sääntöihin liittyvissä erillisissä ohjeissa.

17§ Koiran ohjaaja

Ohjaaja on velvollinen noudattamaan sääntöjä ja ohjeita samoin kuin tuomarin ja toimitsijoiden määräyksiä. Kokeen aikana koira on omistajansa vastuulla.

Ohjaajalla on oikeus ennen lähtöä kysyä kokeeseen liittyviä ohjeita tuomarilta. Hänellä ei ole oikeutta puuttua kokeen kulkuun, esim. ohjeistamalla maalimiehiä.

Kokeen kuluessa ei ole sallittua keskustella arvostelusta tai tuomarin päätöksestä tuomarin kanssa tai kritisoida tuomarin arvostelua.

 
 

18§ Erityismääräyksiä jäljestä

Jäljet tehdään lumettomalle maalle siten, että tuomari koiraa häiritsemättä voi seurata sen työskentelyä, varsinkin maalialueella on huomioitava riittävä näkyvyys. Jälkien väli maastossa on oltava vähintään 100 metriä.

Jäljet merkitään piilomerkein, avomerkintä sallitaan vain vaikeissa maastoissa.

Jos tuomari toteaa, että jälki on tehty sääntöjen vastaisesti, jälki hylätään ja osanottomaksu palautetaan.

Koesuorituksen aikana on jäljellä tupakointi kielletty.
 

19§ Koesuoritukset

Smelleri on jäljen kävelijän käyttämä esine, esim. pieni vaatekappale, josta vihikoira saa hajun jäljelle lähtiessään. Jäljen kävelijä on pitänyt smelleriä lähellä vartaloaan vähintään puoli tuntia. Smelleriä ei saa käsitellä muilla aineilla kuin mitä ihmisen kehosta irtoaa. Jäljen kävelijä laittaa smellerin käyttämättömään muovipussiin ja jättää pussin osoitettuun paikkaan.
 

19.1  Alokasluokka

Koiralla on 30 min aikaa koesuoritukseen. Jäljen kävelijä jättää smellerin lähtöpaikalle. Jälki on noin 500 metriä pitkä ja vähintään ½ tuntia vanha. Ohjaaja ei saa nähdä kun jälkeä tehdään. Jäljellä tulee olla yksi noin 90 asteen kulma suunnilleen puolivälissä. Jäljen ei tarvitse olla aivan suora, vaan sen tulee seurata maastoa luonnollisesti. Jäljellä ei saa olla muita varsinaisia kulmia kuin edellä mainittu eikä siellä saa olla tahallaan tehtyä risteävää jälkeä. Jäljen lopussa koiran tulee tunnistaa jäljen kävelijä.

Alokasluokassa tuomari saa arvostella korkeintaan kymmenen (10) koiraa päivässä.


19.2  Avoin luokka

Koiralla on 60 min aikaa koesuoritukseen. Jälki on noin 1,0-1,2 kilometriä pitkä ja vähintään kuusi (6) tuntia vanha ja seuraa maastoa luonnollisesti. Ohjaaja hakee smellerin osoitetusta paikasta tai saa sen jälkioppaalta. Jälki leikkaa janan, joka on noin 20 metriä pitkä. Koira lähtee janalta jäljelle ja jäljen lopussa koiran tulee tunnistaa jäljen kävelijä kolmen henkilön ryhmästä. Järjestäjien tulee valita maalimiehet tunnistamishetkeen niin, ettei ole ohjaajalle itsestään selvää kuka jäljen kävelijä on.

Avoimessa luokassa tuomari saa arvostella korkeintaan kuusi (6) koiraa päivässä.


19.3  Voittajaluokka

Koiralla on 120 min aikaa koesuoritukseen.  Jälki on noin 2,4-2,6 kilometriä pitkä ja vähintään 24 tuntia vanha ja seuraa maastoa luonnollisesti. Smelleri, jana ja tunnistus samoin kuin avoimessa luokassa.

Voittajaluokassa tuomari saa arvostella korkeintaan kolme (3) koiraa päivässä.

 

20§ Valitukset ja erimielisyydet

Kokeessa noudatetaan SKL-FKK:n yleistä valitusmenettelyä.

 

21§ Erillisohjeet

Ylituomarin, arvostelevan tuomarin, koiran ohjaajan, koetoimikunnan ja koetoimitsijoiden tehtävät ja velvollisuudet määritellään tarkemmin SKL-FKK:n hallituksen hyväksymissä ohjeissa.

 

Ohjeet vihikoirien jälkikokeen järjestämisestä

 

A.   Koetoimitsijoiden tehtävät

1. Kokeiden järjestäminen

Kokeita anottaessa ja järjestettäessä on noudatettava niistä annettuja sääntöjä ja määräyksiä.

Koeanomuksessa nimetään ylituomari. Tuomareiden varaamisessa tulee ottaa huomioon kokeeseen alustavasti suunniteltu koiramäärä. Tuomarin kanssa on sovittava, kuinka monta koiraa hän arvostelee.

Harjoitusarvostelua suorittamaan haluava tuomarikokelas ottaa itse yhteyttä ja sopii harjoittelusta kokeen ylituomarin sekä koetoimikunnan kanssa.
 

2. Koemaastot

Vastaava koetoimitsija on velvollinen hyvissä ajoin varaamaan maastot, jotka määräysten mukaan vaaditaan kokeen läpiviemiseen.

Maastoja on oltava tarpeeksi pitkiin jälkiin ja vastaavan koetoimitsijan on huolehdittava, että jälkien väliin jää riittävästi tilaa.
 

3. Jäljen sijoittaminen maastoon

Jäljen teossa on pyrittävä säilyttämään tasalaatuinen ja koeluokkaan nähden kohtuullinen vaikeusaste. 

Jälkimaastolle ei aseteta tarkkoja määräyksiä ja vaatimuksia, mutta maaston tulisi olla kohtuudella ihmisen kuljettavaa ja sellainen, että tuomari voi seurata koiran työskentelyä. Koejälki tulee sijoittaa maastoon niin ettei siitä aiheudu vaaraa koirakolle, esim. jyrkänteet, louhikot.
Jälki pyritään suunnittelemaan todellista etsintätilannetta vastaavaksi siten, että maasto on mahdollisimman vaihtelevaa, esim. korkeuseroja, ojia, soita jne. pyritään käyttämään hyväksi.
 

 

4. Jäljen merkitseminen

Välineet
- kartta, johon jälki on merkitty
- kompassi / GPS
- merkitsemistarvikkeet:
  jälkimerkkejä, jotka eivät vahingoita puustoa ja ovat helposti irrotettavissa
  nauhaa kulman merkitsemistä varten (ALO)

Lähtöpisteeseen meno on merkittävä selvästi.  
Jäljen alkuun (ALO) tai janalle (AVO, VOI) ohjaavaan lähtökylttiin merkitään:
- luokka
- jäljen numero

 Jäljen merkitseminen maastoon
- vähintään viikkoa ennen koetta
- jälkien väli maastossa vähintään 100 metriä
- jälki ei saa lähteä eikä päättyä autolla ajettavalle tielle
- jäljen merkitsemiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä
- ALO-luokassa jäljen lähtöpiste merkitään selkeästi jäljen kävelijää varten = lähtökyltti

- AVO- ja VOI-luokissa jana merkitään maastoon selkeästi eri värisellä nauhalla kuin millä itse jälki
merkataan ja merkit laitetaan mahdollisimman tiheään, jolloin janan alku ja loppu on helppo nähdä

- opastus janan alkuun merkataan mahdollisimman tiheään omalla värillään

- jäljen lähtöpiste ja siitä eteenpäin varsinainen jälki merkitään riittävän tieheään omalla värillään jolloin jäljen kävelijä lähtee juuri oikeasta kohtaa jäljelle, jälki etenee janaa leikaten
- jäljelle merkitään etu- ja takamerkit siten, että vähintään kolme merkkiä on yhtäaikaa näkyvissä
- merkkejä on oltava rittävän tiheässä jotta koetilanteessa opas tietää missä jälki kulkee
- kulmat merkitään kahdella puun ympärille kiedotulla nauhalla = kulmamerkki
- maalialueelle merkitään jäljen loppupiste = maalikyltti eli se kohta mihin jäljen kävelijä asettuu

 

 

B.    Koetoimitsijoiden tehtävät


1. Jälkiopas

Jälkioppaan tehtävät ovat erittäin vaativat ja vastuulliset.
Tuomarin kanssa maastoon lähtee jälkioppaaksi yksi jäljen merkinneistä.
Oppaan täytyy pysyä jäljellä ja kulkea ryhmän viimeisenä vaikka koira ja tuomari
poikkeaisivatkin jäljeltä.
Jälkiopas
- antaa tuomarille yleisselvityksen jäljestä
- huolehtii siitä, että tuomari on aina selvillä jäljen sijainnista ja kulkusuunnasta
- koiran kadottaessa jäljen ilmoittaa siitä tuomarille
- välttää turhaa keskustelua 
 
2. Jäljen kävelijä

- jättää smellerin muovipussissa sovittuun paikkaan jäljen alkuun (ALO) tai huolehtii smellerin oppaalle ennen jäljen koesuorituksen alkamista (AVO, VOI)
- lähtee kävelemään jälkeä vastaavan koetoimitsijan antamana kellonaikana
- poistaa jäljen lähtökyltin AVO- ja VOI-luokassa, ALO-luokassa kyltti jätetään
- kerää etumerkit pois AVO- ja VOI-luokassa (esim. taskuun tai muovipussiin), mutta jättää ALO-luokassa ensimmäisen etumerkin. Jättää kulmamerkit, maalikyltin ja kaikki takamerkit (piilomerkintä). Piilomerkinnän tarkoitus on, ettei koiran ohjaaja havaitse tulosuunnasta jäljen sijaintia eikä suuntaa
- voi jättää erittäin ryteikköiseen tai erittäin huonon näkyvyyden omaavaan paikkaan joitakin etumerkkejä (avomerkintä)
- menee sovittuun aikaan maalialueelle (AVO- ja VOI-luokassa maalimiesten kanssa), asettuu maaliin ja poistaa maalikyltin.

AVO- ja VOI-luokassa maalimiehet sijoittuvat maalialueelle sattumanvaraiseen järjestykseen. Kaikki henkilöt asettuvat luonnolliseen asentoon esim. istumaan tai makaamaan (kokeen tarkoitus on jäljitellä kadonneen ihmisen etsimistä).

3. Koetoimikunta

Toimikuntaan kuuluu vastaava koetoimitsija ja tarvittava määrä muita toimihenkilöitä.
Koetoimikunta
- anoo kokeen kennelpiiriltä
- laatii koeohjelman
- varaa koepöytäkirjan ja koirakohtaiset pöytäkirjat
- suunnittelee ja tekee jäljet
- varaa koepaikalle maastokartat ja jälkikoesäännöt
- hankkii palkinnot
- hankkii riittävästi jäljenmerkkaustarvikkeita ja ilmoittaa kävelijöille, millä väreillä jäljet on
merkitty 
- huolehtii, että paikalla on ainakin yksi kompassi /GPS
- hoitaa kokeen yleishuollon järjestämisen
- huolehtii, että tuomari arpoo jäljet sääntöjen mukaisesti
- huolehtii kuljetusten järjestelyt (tuomarit, koirat, ohjaajat, oppaat ajoissa jäljelle)
- huolehtii koirakohtaisten pöytäkirjojen puhtaaksi kirjoittamisen ja koepöytäkirjan
täyttämisen, sekä niiden ajallaan eteenpäin toimittamisen.


 

C.    Koiran ohjaajan toimintaohje

1.
Koiran ohjaajana vihikoirien jälkikokeessa voi toimia henkilö, joka omaa tarpeeksi hyvän fyysisen kunnon.

2.
Koiran ilmoittaminen kokeisiin on tehtävä kirjallisesti kokeen järjestäjälle ilmoituksessa olevaan päivämäärään mennessä osanottomaksuineen, ellei koeilmoituksessa ole toisin määrätty.

3.
Kokeen järjestäjä ilmoittaa koiran omistajalle, onko hänen koiransa hyväksytty ko. kokeeseen ja myönteisessä tapauksessa kertoo kokoontumispaikan ja –ajan sekä majoittumis- ja ruokailumahdollisuuksista.

4.
Koepaikalle on saavuttava ajoissa.

5.
Koetoimikunnalle on esitettävä koiran rekisterikirja, rokotustodistukset ja mahdolliset muut tarvittavat asiakirjat.

6.
Koiran ohjaajan tulee tarkoin noudattaa ylituomarin puhuttelussa annettuja yleisiä toimintaohjeita sekä koesuorituksen aikana arvostelevan tuomarin antamia ohjeita.

7.
On huolehdittava, että koira on valmiina maastossa kun sen vuoro on lähteä jäljelle.

8.
Ylituomarin hyväksymästä sääntöjen mukaisesta loppuarvostelusta ei voi valittaa. Muista syistä syntyneet erimielisyydet on viipymättä ilmoitettava ylituomarille. Jatkovalitusmenettelystä ylituomari antaa ohjeet, mikäli koiran ohjaaja ei tyydy ylituomarin ja koetoimitsijan yhdessä tekemään päätökseen asiassa.

9.
Koiran ohjaajan on osallistuttava kokeen päätöstilaisuuteen. Tällöin julkistetaan tulokset.

10.
Koiran ohjaaja on velvollinen huolehtimaan koiran hyvinvoinnista kokeen aikana, niin koemaastossa kuin majoitusalueellakin.

11.
Koiran mahdollisesti aiheuttamista vahingoista vastaa koiran omistaja.

12.
Kokeessa on käyttäydyttävä asiallisesti tuomaria, opasta, toisia koiranomistajia ja kaikkia muitakin läsnäolijoita kohtaan.



 

Ohjeet vihikoirien jälkikokeen arvostelevalle tuomarille
 

D.    Koiran arvostelu

Yleistä

Tuomareiden tulee noudattaa vihikoirien jälkikokeesta annettuja sääntöjä ja määräyksiä.

Kokeen järjestäjä tai ylituomari eivät vastaa kokeen aikana koiralle aiheutuneista vahingoista.

Arvostelu

Koiran arvostelussa tulee noudattaa ehdotonta puolueettomuutta. Kokeen tapahtumat on rekisteröitävä sellaisina kuin tuomari itse on ne nähnyt.

Koiralle tulee aina tehdä oikeutta. Mikäli tuomari huomaa, että koiraa aiotaan auttaa sääntöjen vastaisesti, on tästä heti huomautettava ohjaajalle.

Koiran arvostelu tulee aina suorittaa rakentavassa hengessä.

Arvostelun voi muodostaa seuraavien asioiden pohjalta:
- lähtö (jäljen nosto)
- työskentelytapa (maa-/ilmavainuinen)
- jäljestämishalukkuus
- työskentelyn etenevyys
- kulmien selvittämiskyky
- maalimiehen tunnistaminen
- yleisvaikutelma jälkikoirana
- riistahavainnot ja muut mahdolliset häiriöt jäljellä
- muut tuomarin harkinnanvaraiset asiat
Jäljestämisaika

Mikäli koiran eteneminen on hidasta ja tuomari toteaa, että niin hitaalla ja/tai epävarmalla työskentelyllä ei sääntöjen määrittelemän ajan puitteissa päästä jäljen loppuun, voi tuomari harkintansa mukaan keskeyttää koesuorituksen.

 

E.     Ylituomarin tehtävät ja velvollisuudet

Ylituomari vastaa kokeen virheettömästä kulusta ja huolehtii siitä, että arvostelut tulevat suoritetuiksi oikein ja yhdenmukaisesti.
Kokeen ylituomarin on aina ennalta tutustuttava koejärjestelyihin ja varmistauduttava siitä, että koetoimikunta on tehtäviensä tasalla.

Ennen koetta

Sovittava koetoimikunnan kanssa koepäivän aikataulusta ja koirien lukumäärästä luokittain.

Alkupuhuttelu

Ylituomari suorittaa alkupuhuttelun. Alkupuhuttelussa on hyvä selvittää esim. seuraavat asiat:
- ohjaaja on velvollinen pitämään koira kytkettynä ja koiran harhautuessa jäljeltä on ohjaajan seurattava sitä
- nopean koiran jarruttamisvelvollisuus
- koiran auttaminen ja tiimityöskentely
- valitusmenettely 

Tuomarikertomus

Kertomukseen tulee merkitä kokeessa toimineet tuomarit ja heidän arvostelemansa luokat ja koirat.

Kertomusta laadittaessa tulisi harkita oliko kokeessa jotain erittäin hyvää tai huonoa. Ainakin seuraavia asioita tulisi lyhyesti käsitellä:
- vastaava koetoimitsija / koetoimikunta
- mahdolliset harjoitusarvostelijat
- koirien tulokset
- maasto
- sää
- jälkien pituus, merkitseminen ym. 
- opastuksen taso
- mahdolliset riistahavainnot

Kokeen jälkeen

Valmistauduttava pitämään kokeen päätöstilaisuudessa rakentava yhteenvetoarvio koirien suorituksista ja kokeen kokonaiskulusta.

Koiran sulkeminen kokeesta

Koira, joka käyttäytyy aggressiivisesti kokeen aikana, suljetaan tuomarin päätöksellä. Jos sulkeminen tapahtuu aggressiivisuuden takia, täytyy siitä laittaa merkintä tuloslistaan. On myös noudatettava ohjeita SKL-FKK:n koiran käyttäytymisestä kokeissa tehtävistä ilmoituksista.

Palkintosijat

Jos on useampi arvosteleva tuomari, he keskenään neuvottelemalla sopivat luokkavoittajat. Koiria ei kuitenkaan ole pakko sijoittaa paremmuusjärjestykseen, jos kukaan ei ole selvästi parempi muita.

 

F.     Tuomarin koulutusohjeet

Vihikoirien jälkikokeen arvosteleva tuomari omaa ylituomaripätevyyden.

Tuomarikoulutuksessa noudatetaan SKL-FKK:n ohjetta Palkinto-, arvostelu ja ylituomareiden koulutus ja pätevöiminen sekä toiminta.

 

Lisäksi tuomarikoulutukseen osallistuvalle henkilölle asetetaan seuraavat vaatimukset:

- hän on suorittanut hyväksytysti koetoimitsijakurssin osat 1 ja 2.

- hän on osallistunut ao. kokeen järjestelytehtäviin vähintään viisi kertaa.

- hän on toiminut koiranohjaajana vihikoirien jälkikokeessa vähintään viisi kertaa, joista vähintään kerran avoimessa tai voittajaluokassa.

 

Pätevöidyn vihikoirien jälkikokeen ylituomarin tulee olla Suomen Kennelliiton ja Suomen Vihikoirayhdistyksen jäsen.

 

Tuomariharjoittelu

 

Harjoitteluaika alkaa Suomen Vihikoirayhdistyksen järjestämällä tuomarikoulutuksella, jossa kouluttajina toimivat pätevöidyt vihikoirien jälkikokeen ylituomarit.

 

Harjoittelija arvostelee yhdessä pätevöidyn tuomarin kanssa.

 

Pätevöity tuomari antaa arvostelun harjoittelijan kyvyistä toimia tuomarina.

 

Harjoittelija arvostelee vähintään 10 koiraa ainakin kahden eri tuomarin alaisuudessa kahdessa eri kokeessa.

 

Harjoittelija tekee kirjalliset harjoitusarvostelut.

 

Suomen Vihikoirayhdistys päättää esitetäänkö SKL-FKK:lle harjoittelijan pätevöimistä tuomariksi.

 

SKL-FKK myöntää tuomarioikeudet.

 

 

 

Tuomarioikeuksen säilyttäminen:

 

Tuomarin on kahden vuoden aikana osallistuttava ainakin kerran vihikoirien jälkikokeeseen joko ohjaajana, toimitsijana tai tuomarina sekä osallistuttava Suomen Vihikoirayhdistyksen järjestämään jatkokoulutukseen vähintään joka toinen kerta.