Yleistä 

1§ 

Yhdistyksen nimi on Suomen Vihikoirayhdistys ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja sen toiminta-alue käsittää koko valtakunnan. 

  

2§ 

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia vihikoiria (’bloodhound’) harrastavien henkilöiden yhdyssiteenä, edistää vihikoirarodun jalostusta ja kasvatusta ja tehdä tunnetuksi kyseistä rotua sekä suuren yleisön että viranomaisten keskuudessa harjoittamalla valistustyötä ja julkaisutoimintaa sekä toimeenpanemalla kursseja, käyttökokeita ja näyttelyjä. 

  

3§ 

Yhdistys voi kuulua jäsenenä johonkin tai joihinkin kennelasiaa harrastaviin keskusjärjestöihin. 

  

Jäsenet 

  

4§ 

Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä jokaisen vihikoirista kiinnostuneen henkilön. 

Kunniajäseneksi voi yhdistyksen vuosikokous kutsua jonkun hallituksen ehdottaman henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Kutsumista tulee kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 

Kannatusjäseneksi voi hallitus yksimielisellä päätöksellä hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka rahallisesti tukee yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. 

Kirjeenvaihtajajäseneksi hallitus voi kutsua yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneen ulkomaalaisen henkilön tai yhdistyksen, jonka toiminta on omiaan edistämään yhdistyksen tarkoitusperiä. 

  

5§ 

Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, hänen tulee tehdä siitä kirjallinen ilmoitus yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa eroamisesta yhdistyksen kokoukselle. Eroaminen lasketaan tapahtuvaksi seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallitus katsoo jäsenen eronneeksi, ellei hän ole kehotuksesta huolimatta kuukauden kuluessa eräpäivästä suorittanut jäsenmaksuaan. 

  

6§ 

Jos jäsen toimii yhdistyksen sääntöjen tai tarkoitusperien vastaisesti, hallitus voi erottaa jäsenen. Erottamispäätökseen vaaditaan täysilukuisen hallituksen yksimielinen päätös. Milloin ei lopulliseen erottamiseen katsota olevan syytä, hallitus voi rangaista jäsentä antamalla hänelle varoituksen tai erottamalla hänet määräajaksi. Jos kannatusjäsen menettää 4 §:ssä tai 8 §:ssä mainitut edellytykset, joilla hänet on hyväksytty kannatusjäseneksi, voidaan hänet hallituksen yksimielisellä päätöksellä katsoa eronneeksi. Kannatusjäsenen oikeudet ja velvollisuuden loppuvat siitä alkaen, jolloin erottamispäätös on hänelle todistettavasti tiedoksi annettu. Jäsenyytensä menettänyt on kuitenkin velvollinen suorittamaan jäsenkautensa aikana erääntyneet maksunsa. Kannatusjäsen ei ole oikeutettu valittamaan erottamispäätöksestä. 

 

Taloudelliset asiat 

  

7§ 

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja tilinpäätös on asiakirjoineen ja tositteineen jätettävä toiminnantarkastajille kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee laatia vuosikokoukselle kertomus tilintarkastuksesta ja lausunto taloudenhoidosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 

 

8§ 

Yhdistyksen varsinainen jäsen suorittaa yhdistykselle vuosittaisen jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Kannatusjäsen suorittaa yhdistykselle vuosittain kannatusmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Kirjeenvaihtajajäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Maksut on suoritettava hallituksen määräämänä aikana. 

 

 9§ 

Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä muodostaa rahastoja ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta. 

  

  

Hallinto 

  

10§ 

Yhdistyksen johdosta ja hallinnosta huolehtii hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, neljä varsinaista ja kaksi varajäsentä, jotka valitaan syyskokouksessa neljäksi vuodeksi kerrallaan siten, että joka toinen vuosi on erovuorossa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet hallituksen muista jäsenistä. Ensimmäisellä kerralla ero tapahtuu arvalla. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen. 

Hallitus valitsee keskuudestaan tai sen ulkopuolelta sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut mahdolliset toimihenkilöt. Hallitus voi valtuuttaa rahastonhoitajan yksin kuittaamaan ja nostamaan yhdistyksen varoja. 

  

11§ 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä. Hallitus voi oikeuttaa sihteerin tai muun yhdistyksen toimihenkilön juoksevissa asioissa kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksinään. 

  

12§ 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, tai milloin kolme hallituksen jäsentä sitä pyytää. Kutsu annettakoon mikäli mahdollista viimeistään viikkoa ennen kokousta. 

Hallitus on päätösvaltainen silloin kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä on läsnä. Äänestyksessä äänten mennessä tasan on puheenjohtajan ääni ratkaiseva. 

  

13§ 

Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti. 

Hallituksen tehtävänä on paitsi huolehtia yhdistyksen tarkoitusten toteuttamisesta yleensä, 

-          edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia, ottaa kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta, 

-          kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistella kokouksille esitettävät asiat, 

-          panna täytäntöön kokousten päätökset, 

-          hoitaa taloudellisesti yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia siitä, että tilinpäätös tehdään määräaikana ja esittää se toiminnantarkastajien tarkastettavaksi, 

-          valmistaa ehdotus yhdistyksen talousarvioksi, 

- nimittää ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, määrätä heille kuuluvista tehtävistä, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän mahdollinen palkkauksensa talousarvion rajoissa, 

-          tehdä ehdotus yhdistyksen kokoukselle tarpeellisten toimikuntien asettamisesta ja vahvistaa niille ohjesäännöt, ja 

-          ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi. 

  

14§ 

Hallituksen työmäärän helpottamiseksi ja asiantuntemuksen kokoamiseksi voi yhdistyksen kokous asettaa tarpeellisen määrän toimikuntia huolehtimaan yhdistyksen eri tarkoitusperien toteuttamisesta (esimerkkinä mainittakoon jalostustoimikunta). 

  

  

Yhdistyksen kokoukset 

  

15§ 

Vaalit ja muut kysymykset ratkaistaan avoimella äänestyksellä. Jos vähintään kaksi jäsentä niin vaatii, on äänestys toimitettava suljetulla lippuäänestyksellä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä, ja kokouksen puheenjohtajan kanta avoimissa äänestyksissä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni, jota hän voi käyttää ainoastaan läsnä olevana, ei valtuutetun henkilön kautta. 

 

16§ 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouskutsu lähetetään jäsenille postitse vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kokouksen kutsuu koolle hallitus. 

  

17§ 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. 

Vuosikokouksen asiana on 

1. kokouksen avaus 

1. valita kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa 

2. todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

3. hyväksyä kokouksen työjärjestys 

4. kokoukselle esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto 

5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 

6. käsitellä muita kokouskutsussa mainittuja tai kokouksessa mahdollisesti esille tulevia asioita 

 

Syyskokouksen asiana on 

1. kokouksen avaus 

2. valita kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa 

3. todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

4. hyväksyä kokouksen työjärjestys 

5. hallituksen laatiman ehdotuksen perusteella hyväksyä yhdistykselle toimintasuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle sekä määrätä jäsenmaksun ja kannatusmaksun suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle  

6. käsitellä ja vahvistaa hallituksen laatima tulo- ja menoarvioehdotus seuraavalle kalenterivuodelle 

7. joka toinen vuosi valita joko hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä hallituksen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle, siten kuin 10§:ssä on määrätty 

8. valita toiminnantarkastaja ja hänen varamiehensä 

9. käsitellä muita kokouskutsussa mainittuja tai kokouksessa mahdollisesti esille tulevia asioita 

   

18§ 

Yhdistyksen ylimääräisiä kokouksia pidetään hallituksen harkinnan mukaan tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on anonut sitä kirjallisesti hallitukselta, erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Ylimääräisestä kokouksesta on ilmoitettava jäsenille postitse vähintään kymmenen päivää ennen kokousta ja kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa tullaan käsittelemään. 

  

  

Pöytäkirjat 

  

19§ 

Yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan tarkastaa ja oikeaksi todistaa kaksi kokouksen valitsemaa, kokouksessa läsnä ollutta jäsentä. Hallituksen kokouksen pöytäkirja tarkastetaan sihteerin laadittua pöytäkirjan kokouksen jälkeen ennen sen allekirjoittamista.  

  

 

Neuvoa-antava jäsenäänestys 

  

20§ 

Hallitus voi tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa toimeenpanna neuvoa-antavia jäsenistön äänestyksiä. Jäsenäänestyksissä noudatettavat ohjeet antaa hallitus. 

  

  

Sääntöjen muuttaminen 

  

21§ 

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa jolloin muutoksen puolella pitää olla vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Muutosehdotukset on tehtävä kirjallisesti ja on ne annettava viimeistään kolmekymmentä päivää ennen kokousta hallitukselle, joka esittää ne sekä oman lausuntonsa niistä kokoukselle. Kokouskutsussa on mainittava, että kokouksessa tullaan käsittelemään ehdotusta sääntöjen muuttamisesta. 

  

  

Yhdistyksen purkaminen 

  

22§ 

Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan kahden vähintään kolmenkymmenen päivän väliajoin pidetyn kokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa tulee vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänestykseen osallistuneista kannattaa päätöstä. Jos yhdistys purkautuu, joutuvat sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaan sellaiselle rekisteröidylle kennelyhdistykselle, jonka tarkoituksena on edistää vihikoirarodun jalostamista. 

  

  

Muita määräyksiä 

  

23§ 

Niissä tapauksissa, joista näissä säännöissä ei ole mainittu, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia. 

​

Rekisteriseloste