Löysä nahka on vihikoiran tunnusomaisin piirre. Sitä on erityisesti päässä ja kaulassa ja se antaa vaikutelman, että koiran turkki on pari numeroa liian iso. Vihikoiran pennun charmiin ei ole totisesti vaikea ihastua. Pieni, hellyttävä pentu kasvaa kuitenkin koiraksi, joka on paljon aktiivisempi kuin voisi kuvitella. Kuten kaikki suuret koirat, vihikoira kehittyy hyvin hitaasti sekä fyysisesti että etenkin henkisesti - vihikoira on aikuinen vasta 3-4 vuotiaana.

Luonteeltaan vihikoira on hyvin ystävällinen, lempeä ja tunteellinen, mutta ennen kaikkea se on valtavan itsepäinen. Itsepäisyys on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joka vaikuttaa sen ilmiöimäiseen jäljestyskykyyn. Rodun itsepäisyys vaatii hyvin päättäväistä ja kärsivällistä omistajaa, joka johdonmukaisesti, ystävällisesti ja tarkoilla säännöillä ohjaa vihikoiransa kasvatusta. Vieraita ihmisiä kohtaan vihikoira saattaa joskus olla hieman varautunut. Vihikoira on alunperin laumakoira. Ollessaan perheen ainoa koira, vihikoira saattaa kärsiä eroahdistuksesta perheen kotoa poissa ollessa. Aikuisena vihikoira on yleensä kotioloissa sohvalla viihtyvä ja laiskalta vaikuttava koira, jonka olemus kuitenkin muuttuu täysin ulkona ja etenkin jäljestäessään innokkaaksi ja aktiiviseksi.

​

Vihikoiran hankintaa sekä rodun plus- ja miinuspuolia kannattaa miettiä hyvin tarkkaan koko perheen voimin ennenkuin koiran hankkii. Suloisesta kurttuisesta pennusta kasvaa nopeasti 40-60 kiloinen aktiivinen koira joka tarvitsee paljon liikuntaa sekä aivotyöskentelyä. Pentukasvatus on tälle rodulle välttämättömyys. Vihikoira on iso, vahva koira, joka elää pitkälti nenänsä antaman tiedon varassa. Parhaiten vihikoiran saakin väsytettyä jäljestyksellä. Rotu on jalostettu alunperin suurriistan jäljitykseen ja vielä nykyisinkin monilla vihikoirilla on voimakas riistavietti. Vihikoira kulkee kuono maassa aina ja kaikkialla. Koska koiran vietti ajaa jälkiä on niin voimakas, vihikoiraa ei ole suositeltavaa pitää vapaana.

​

Rodun haittapuolista mainittakoon runsas kuolaaminen, hihnassa vetäminen ja nuoruusiän tuhovimma. Vihikoiran haukku on paremminkin ulvontaa. Ääni on parhaimmillaan hyvin vaikuttava, kumea sumutorvimainen ulvonta. Monet vihikoirat myös kuorsaavat äänekkäästi nukkuessaan.